sunnuntai 14. elokuuta 2016

Rakastan syksyä

Metsän lehdet

Se on niin hiljainen tämä metsä
Ei lintujenkaan laulua kuulu
Ne ovat jo muuttaneet pois
Kukkia ei enää näy
Ne ovat nöyrästi taipuneet
Kunnioittamaan tulevaa talvea
Metsien lehdet ovat niin kauniita
Vihreitä, keltaisia ja oransseja
Punaiset ovat niistä kauniimpia
Se muistuttaa auringonnousua
Niin kaunis on metsä syksyisin




Syksy 2014

Miksi rakastan syksyä?

Syksyn alussa sairastun useimmiten flunssaan, mutten väitä, että se aloittaisi syksyn. Se auttaa kuitenkin laskeutumaan kesästä syksyyn, vaikken väitäkään, että ihan joka vuoden syksyn alussa sairastuisin flunssaan. Onhan se mahdollista.

Syyssateet ovat alkaneet ja kesä meinaa tehdä paluutaan niin kuin tänään. Nyt on jo syksy, sanoisi kuka mitä tahansa. Syksy tuoksuu erilaiselta. Mielestäni jokainen vuodenaika tuoksuu erilaiselta. Varmasti jokainen tietää, miltä talvi tuoksuu. Tässä on runo syksystä, vaikka olen nyt tällä hetkellä eri mieltä syksyn tuoksusta kuin 2009.

Syksy 

Syksy tuoksuu samalta kuin haikeus.

Maistuu yhtä kitkerältä kuin 
sateeseen hukatut kengät.
Kävelyä kotiin sukkasillaan jalkojen kastuessa,
etkä vielä tiedä yöllä nousevasta kuumeesta.




Syksy näyttää samalta kuin Titanicin lähtö satamasta
- liian varhain juhlittu väärää voittoa.




Miltäkö haikeus tuoksuu?
Havuneulasilta, juuri maahan sataneelta sateelta
ja siltä, että aurinko lämmittää sen höyryksi.




Syksy tuoksuu värien vaihtelulta vaahteran lehdissä:
häivähdys makeaa sekoitettuna chilin pehmeyteen 
- yhtä aikaa suloista ja kitkerää.




Siltä tuoksuu alkusyksy, kun pilvet 
eivät vielä peitä aurinkoa näkyvistä.
Silti se jaksaa paistaa. 
Levittää uutta toivoa.





Syksy 2015

Syksyllä on kaunista. Saa pukeutua lämpimästi, puiden lehdet saavat kirkkaita värejä ennen kuin ne putoavat maahan ja ne haravoidaan kasoiksi, joihin voi hypätä ja heitellä lehtiä ympäriinsä. Koska syksystä voi iloita. Pitää muistaa vain kunnon saappaat. Tänään aamulla satoi ja lammikoita oli siellä täällä. Ei ollut saappaita, mutta onneksi oli kumipohjalliset tossut, niin ne eivät kastuneet kovin nopeasti. Kävin kirjastossa lukemassa lehtiä märillä kengillä ja sukilla, mutta mietin vain, että heti kun pääsen kämpille voin vaihtaa ylleni kuivat vaatteet, pukea villasukat jalkaan, lämmittää teetä mikrossa ja sytyttää kynttilän. Märät varpaat eivät haitanneet ollenkaan.

Sateen jälkeen




Heti sateen jälkeen paistava aurinko

on se kirkkain aurinko
kuin pieni uudestisyntyminen
Heti sateen jälkeen pilvien väistyessä
aurinko heijastaa valoa sateen jättämistä jäljistä
paistaen kahdesta suunnasta
ja voi vain hymyillä






Syksy 2009

Syksy on hidastumisen aikaa, mutta myös uudistumisen. Syksyllä kaikki alkaa uudestaan. Syksyllä on ihanaa katsoa syysvaatteita, lämpimiä neuleita ja tekee mieli vain halata ja paijautua. Syksyllä tulee myös omalla kohdallani juotua enemmän teetä, syötyä enemmän keittoa ja ajattelin alkaa syömään enemmän vihanneksiakin.


Elämän näkyjä



Voi jo nähdä
heijastuvan syksyn
Näkyy silmät, luomet, ripset, huulet
kulmakarvat, suiden helinä
Ja näkee odottavan äidin
mahan suuren kumpareen,
paidalla verhotun salaisuuden,
vatsan päällä käden lempeästi hellivän
Lapsen posken nukkaa silittävän
Pehmeät ja lämpimät niskaasi takertuvan
Ja ennen kuin huomaatkaan
olet syöksynyt suudelmaan
Ja...?
Kaunis maailma sua vartoo








Syksy 2013

Tänään ja eilen olen syönyt paljon porkkanan ja kurkun viipaleita dipattuna ranch - dippiin (kuinka upea keino saada syödyksi paljon vihanneksia, kaiken lisäksi vihannekset sisältävät nestettä joltisenkin verran, niin tulee sitäkin saatua).

Aamusumu

Tänään näin sumun laskeutuvan
Ja auringon nousevan

Hengitys huurusi aamun koleudessa
Huomaa syksyn saapuneen

Vielä puut jaksavat valvoa
Vielä pitävät kiinni kesän muistoista
Vielä jaksavat kantaa elämää
Vaahteroiden lehtivihreä

Tiellä näen auringonsäteet läpi sumun




Syksy 2012

Syksy on myös punaviinin aikaa, vaikken sitä oikein harrasta. Syksyllä tekee enemmän mieli myös hautautua sohvan nurkkaan hyvän kirjan ja teekupposen kanssa viltti ympärillä ja sytyttää kynttilöitä.

En tiedä muista, mutta minulle tulee tällaisia mielitekoja syksyisin. Liikuntaharrastuksina pysyy varsinkin sali ja on ihanaa lähteä raikkaaseen syysilmaan kävelylle ja varoa astumasta etanoiden päälle (ja ottaa vaikka kameran mukaan kuvaamaan värikästä syksyä).

 2011

Syksy 




Syksy on tullut
Viileänä ja hämäränä
Taivas on ensipakkasen sininen
Yöstä tulee kylmä

Sisällä on lämmin
kun saavun kotiin
Laitan tuikun lyhtyyn
Keitän itselleni teetä
Kuuntelen hiljaisuutta
Aika on pysähtynyt

Juon teeni loppuun
Painan pään tyynyyn
Kietoudun peiton pehmeyteen
Katselen tuikkua niin kauan
kunnes molemmat sammumme uneen

~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...